Viikonloppu alkoi täällä perjantaina. Lapsen saattelin pelireissulle Ahvenanmaalle ja jäin yksin ihmettelemään hiljaiseen kotiin. Oli kyllä kova ikävä hänen lähdettyään, kun ollaan taas oltu niin tiiviisti yhdessä. Ja tämä oli ensimmäinen turnausviikonloppu kun en lähetenyt mukaan. Eroahdistusta oli hyvä lähteä purkamaan golfkentälle.
Neljä kuukautta uutta harrastusta takana ja kierroksia olen ehtinyt pelata reilu kolmekymmentä. Perjantaina todella tuli testattua vedenpitävä bägi sateenvarjoineen ja suojuksineen. Perjantaista oli luvattu ei niin sateista päivää ja pakko se oli päästä vielä pelaamaan kun Tuusulan kenttä vielä on auki. Siellä olen tämän kesän kierroksista suurimman osan pelannut ja tykkään kovasti kyllä kentästä! Eihän tää sateessa hääviä ole, mutta sitä se on lenkkeily tai ulkoilu syksyllä muutenkin. Pitää olla Goretexiä ja vedenpitävät kengät. Hyvät varusteet.
Olin varma, että kenttä litisee ja lätisee viikon sateiden jälkeen, mutta se oli yllättävän hyvässä kunnossa. Tällä viikolla taas joen vartta lenkkeillessä joki tulvi ja pinta oli ylhäällä, mutta Tuusulassa on märempääkin ollut. Goretexit sai kyllä kiskoa päälle melkein heti, tunnin sitä taisi saada pelata ennen kuin alkoi tulla vettä. Olin aika katki työviikon jälkeen ja edellisenä yönä heräsin tunnin välein. Lapsi lähti fudisturnausmatkalle ja meillä oli tosi aikainen herätys perjantaina, puoli viiden aikaan. Ja mä en yksinkertaisesti nuku kunnolla jos pitää aikaisin olla jossain. Jännitän, että nukutaan pommiin. No ei nukuttu pommiin, mutta en nukkunut kyllä muutenkaan. Kunnon mummomeininki..
Mulla oli myös ekaa kertaa uusi putteri. Päädyin tuohon Pingin putteriin viime viikonloppuna muutamaa mailaa testattuani. Vaikea on uutta mailaa ottaa käyttöön, mutta eiköhän meistä kavereita tule.
'Väsymyksen ja uuden mailan lisäksi haasteena oli hieman puhelias pelikaveri. Hän puhui aivan taukoamatta. Koko sen neljä tuntia. Myös silloin kun avasin, löin, puttasin.. Suunvuoroa ei itse juurikaan saanut. Muutaman kerran yritin sanoa, että silloin tulee kyllä tosi hyviä lyöntejä kun saa rauhassa lyödä ja keskittyä. Mutta puhe vain jatkui.. Miten monesti se onkin vain päästä kiinni, peli. Tai urheilu yleensä. Sitten kun pinna palaa liian puheliaan pelikaverin vuoksi, ei peli kulje. Mutta pelikaveri oli kovin tyytyväinen kierrokseen ja olin iloinen, etten tokaissut hänelle mitään siitä höpötyksestä.
No selvisinhän mä kierroksesta ja kyllä sitä aina oppii joka kerta jotain uutta. Lyönnit kehittyy koko ajan ja nöyryys kasvaa, heh. Sitä joutuu keksimään uusia tapoja kasatakseen itsensä, jotta pystyy keskittymään pelaamiseen. Pitää tavallaan aloittaa koko homma mielessään alusta, eikä jäädä niin sanotusti tuleen makaamaan ja paikalleen kuokkimaan palloa jos siitä ei mitään tule. Ihmisen todellinen luonne tulee kyllä golfkentällä aina esiin. Kyllä mulla käämit palaa lopulta, vaikka pitkäksi pinna on kehittynyt vuosien varrella. Pystyn hillitsemään itseni melko pitkään, mutta jossain vaiheessa sillekin tulee stoppi. En kuitenkaan räjähdä vieraalle ihmiselle, vaan jonkinlaista itsehillintää tässä on vuosien mittaan tullut. Haha! Nuorempana tokaisin aina suustani kaiken ärsytyksen ulos. Hyvä kierros oli kuitenkin. Paareja tuli, melkein böödikin. Ja hyviä lyöntejä. Huonot jutut voi nollata. Hyvät sitä muistaa aina. Sen takia tää onkin niin koukuttavaa <3
Polarin 360 oli ekaa kertaa golfkentällä ranteessa. Kulutuksen (1285 kcal) ja sykkeen se näytti about samoin kuin Suunnon Spartan, mutta kilometrit sillä heitti suuremmiksi. Väitti mun kävelleen 15 kilsaa.. Ota näistä nyt selvää. Mutta syödä sitä sai taas tämänkin kierroksen jälkeen. Siitä on golf kiva laji. Ei tarvitse vahtia syömisiään juuri sinä päivänä :D
Muuten viikonloppu on mennyt rauhallisesti lasten kanssa. Vaikka oma oli reissussa niin lauantai-illalla vietin aikaa siskon ja hänen lastensa kanssa. Pikkuiset kasvaa niin nopeaan ja kummityttö oli taas oppinut vaikka mitä juttuja. Tämän päivän taas vietin ystävän lasten kanssa. Oli mukava puolestaan saada auttaa, itsekin olen "muutaman kerran" lapsenvahtia ja seuraa omalle kysellyt töiden takia. Ja ihana on saada olla itsekin avuksi. Auttamisesta tulee aina hyvä mieli ja ihanien lasten seurasta tietysti.
Sisustusjuttujakin ehdin lauantaina aamupäivällä säätää. Löysin Cobellosta ihanan peilin eteiseen. Ripustin painavaa peiliä eteisen seinään ja toisesta kädestä ote lipesi, joten vasemmalle kädelle tuli kaikki paino kun peili tippui seinältä kohti lattiaa. Muutenhan sen olisi voinut vain päästää irti, mutta kuka haluaa seitsemän vuoden epäonnen kun peili hajoaa. Iso puukehyksinen peili. Käsi nyt on sen verran kipeä, että sillä ei kahvakuulaa sitten vedettykään ihan normaaliin malliin. Toivotaan ettei siellä mennyt pahasti mitään. Pojille tuli onneksi viikonlopun uurastuksen tuloksena Maarianhaminan fudisturnauksesta hopeaa ja tiukka finaali oli todella.
Hyvää viikonalkua kaikille <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti